Meri.jpg

ARS HÄMEEN KESÄNÄYTTELY RÖNSY, KAUPPAKESKUS LINNA, HÄMEENLINNA

1.7.-29.8.2021

Meri, 290x645cm, 2021, munatempera kankaalle. Maalasin teoksen ateljeeni lattialla, jolloin oli mahdollista käyttää tarvittaessa vesivärimäisen ohuita värikerroksia ilman valumia. Useimmiten työskentelen ilman tarkkoja suunnitelmia, mutta tällä kertaa työskentelin hieman määrätietoisemmin. Arvostan kuitenkin aina höpsismin periaatteita, enkä jättänyt niitä tälläkään kertaa tyystin noudattamatta.

Teoksen nimi on peräisin turkulaisen surrealistin Otto Mäkilän (1904 - 1955) Meri -nimisestä maalauksesta (1938). Mäkilä on tärkeä, joskaan ei ainoa esikuva teosteni surrealismille. Mäkilän maalauksen laidoilla kalliojyrkänteillä näyttää olevan ihmiskasvot. Sitä ideaa olen lainannut usein. Meri -maalausta tehdessäni jätin kuitenkin ensin kasvot pois. Sitten mieleeni tuli eräs Raimo Reinikaisen maalaus, muistaakseni nimeltään Maa huutaa: Meri! Reinikaisen maalauksessa rantakallio huutaa merelle. Päätin liittyä joukkoon ja lisäsin kallioseinämiin tyylitellyt kasvot, joiden voi myös tulkita olevan jotain kasvikuntaan kuuluvaa. Reinikaisen rantakallio voi kenties olla jossain määrin Mäkilältä lainattu, mutta en tiedä mistä Mäkilän rantakallioiden antropomorfismi voisi olla lähtöisin. Idealla on pitkät perinteet. Suomessa kalliomaalauksia on usein tehty ihmiskasvoja muistuttaville kallioseinämille. Näyttää aivan siltä kuin Mäkilä olisi keksinyt kasvojen idean Astuvansalmen kalliojyrkänteen kasvoista, ne ovat kuin veljekset. Se on kuitenkin mahdotonta. Astuvansalmen kalliomaalaukset löydettiin vasta 30 vuotta Mäkilän maalausta myöhemmin. 

Rantanäkymälläni on toinenkin selvä esikuva; Caspar David Friedrichin (1744 - 1840) maalaus Rügenin kalkkikalliolta (1818). Ihastuin Friedrichiin 17-vuotiaana, kun maalasin ensimmäisiä öljymaalauksiani. Maalauksen keskellä oleva rakennus on temppeli, johon ei liity mitään uskonnollista. Sellainen esiintyy maalauksissani usein. Ajattelen sen ehkä jotenkin vanhanaikaisen psykologisesti jonkinlaisena päämääränä tai minuuden temppelinä. Olen ajatellut, että temppelikin on laina Friedrichiltä, en kylläkään tiedä mistä maalauksesta. Luultavasti se on kuviteltu plagiaatti jostain, mitä ei ole olemassakaan. Ehkä temppeli onkin Friedrich itse maalauksessaan Vaeltaja sumumeren yllä (1818).

Sitä en tiedä kuka se maalaukseni keltatukkainen kieltään näyttävä tyyppi on. Ehkä se on omakuva.